Liikuta-hanke 2014
LiiKuTa – liikuttaa kehoa ja mieltä!
LiiKuTa – hyvinvointia liikunnasta, kulttuurista ja taiteesta oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Riihimäen kaupungin museot -yksikön hallinnoima hanke, jota toteutetiin yhteistyössä kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelujen kanssa. Hankkeen alueellisia yhteistyökumppaneita ovat Lopen ja Hausjärven kunnat.
Hankkeen puitteissa kehitettiin yhteisöllisiä toimintapaketteja ja tapahtumia erilaisille ryhmille Riihimäen seudulla – esimerkiksi varhaiskasvatus-, koulu- ja hoivalaitoksille, lähialueiden yrityksille ja kuntien työntekijöille. Saavutettavuus ja matalan kynnyksen osallistuminen, hankkeen keskeiset arvot, otettiin huomioon toimintaa suunniteltaessa.
Hanke pyrki edistämään yhteistyötä Riihimäen kaupungin eri yksiköiden ja alueen muiden toimijoiden välillä ja kutsuu toimimaan yhdessä. Toiminta unottui yksittäisestä työpajasta erityisryhmälle räätälöityyn toimintapakettiin tai kaikille avoimeen tapahtumaan.
Isoja hankkeen tuloksia oli mm.
Museoiden pilottiprojekti kehittää toimintaa erityislapsiperheille Riihimäen seudulla
Hyvinvointia liikunnan, kulttuurin ja taiteiden avulla edistävä LiiKuTa-hanke, kaupungin liikuntapalvelut ja kaikki Riihimäen museot – Riihimäen kaupunginmuseo, Riihimäen taidemuseo, Suomen lasimuseo, Suomen Metsästysmuseo ja Valtakunnallinen Työväentalomuseo – kehittävät erityisryhmille suunnattuja palveluja syksyllä 2014 käynnistyvässä kokeilussa.
Museoiden palveluja erityslapsiperheille tullaan testaamaan ohjauksellisissa työpajoissa loka-helmikuussa. Ohjauksesta vastaavat museoiden vastuuhenkilöt yhdessä Riihimäen kaupungin erityisryhmien liikunnanohjaaja Panu Tavisalon sekä LiiKuTa-hankkeen harjoittelija, ohjaustoimintaa HAMK:ssa opiskeleva Vivi Virtanen. Asiantuntijaksi toimintaan on kutsuttu Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän toimintaterapia. Pilottiprojektia koordinoi LiiKuTa-hankkeen projektikoordinaattori Johanna Sillanpää.
Oikeus vierailla museossa ja kokea kulttuuria kuuluu kaikille
Erityisryhmien vierailuun julkisissa tiloissa voi liittyä rajoitteita. Pilotissa etsitään keinoja madaltaa erityislapsiperheiden kynnystä vierailla museoissa ja lisätään rohkeutta ja luottamusta lähteä julkisiin tiloihin. Kokeilun myötä museoille luodaan palvelumalli erityisryhmiä varten – pilottiprojekti tähtää museoiden palveluvalikoiman täydentämiseen.
Erityislapsien mahdollisiin rajoituksiin ja haasteisiin pyritään vastaamaan luomalla vaihtoehtoinen tapa vierailla museossa. Museoihin kehitetään lapsia aktivoivia toimintoja, esimerkiksi aistiratoja ja äänimaailmoja, joiden myötä lapset pääsevät tekemään ja kokemaan samalla kuin oppivat museon erityisalasta. Museokäynnin tulisi olla kehittävä, hauska ja turvallinen kokemus koko erityislapsen perheelle.
Perheet mukaan toiminnan suunnitteluun
Pilottiin ilmoittautui mukaan etsityt neljä perhettä. Testiryhmä koostuu 7-9-vuotiata lapsista, joilla on haasteita aistiyliherkkyyksien tai -säätelyn kanssa. Perheet osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja palvelujen testaamiseen museoissa. Museot kehittävät toimintaa kuunnellen perheiden tarpeita.
Museovierailut suoritetaan niin, että lapsesta ja vanhemmasta koostuvat parit kiertävät kussakin kokeiluun osallistuvassa museossa pilotin aikana. Työpajat, joita on yksi kuukaudessa, järjestetään loka-helmikuussa. Museoissa tutustutaan kunkin museon sisältöön ja teemoihin räätälöidyn toimintapaketin kautta. Perheiden palaute on tärkeä faktori toiminnan kehittämisessä, ja sitä arvioidaan systemaattisesti pilotin päätteeksi.
Olohuone – monikulttuuristen kohtaamisten tila
Riihimäellä lähdetään kehittämään uutta osallistavaa toimintaa maahanmuuttajille ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneille henkilöille ja perheille. Keväällä 2015 pilotoitavaan toimintaan ovat tervetulleita aikuiset ja lapset myös Riihimäen ulkopuolelta. Olohuone-toimintaa on suunniteltu Peltosaari-Seuran ylläpitämiin kierrätyskeskuksen tiloihin, jotka sijaitsevat Riihimäen rautatieaseman läheisyydessä.
Maahanmuuttajille Olohuone tarjoaa tilaisuuden tavata vertaisiaan. Kevään 2015 aikana järjestettävät kokoontumiset ovat kuitenkin kaikille avoimia ja niiden on tarkoitus mahdollistaa myös kahdensuuntainen kulttuurivaihto. Olohuoneessa vaihdetaan kuulumisia, jaetaan tietoa, keskustellaan eri aiheista ja harrastetaan erilaisia asioita. Järjestäjät toivovat, että toiminta antaa äänen muista maista ja kulttuureista Riihimäen seudulle muuttaneille ihmisille. Olohuoneen toivotaan rohkaisevan toimimaan yhdessä ja poikivan uusia aloitteita.
Toimintaidean takana ovat LiiKuTa-hankkeen koordinaattori Johanna Sillanpää, Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -hankkeen koordinaattori Suvi Kataja, Peltosaari-projektin päällikkö Ilari Seitsonen sekä Riihimäen kaupungin kulttuurituottaja Anna Vesén. Olohuoneen toiminnasta keväällä 2015 vastaa vertaiskoordinaattori Demian Stimson.
Peltosaaressa pilotoitiin yhteisöllistä viljelyä – toiminnan jatkuminen on mahdollista
LiiKuTa-hanke ja Peltosaari-projekti toteuttivat kesällä 2014 idean Peltsin palstaviljelystä – yhteisöllisestä viljelytoiminnasta Riihimäen kaupungin ylläpitämillä Bad Segebergin puiston viljelypalstoilla. Toimintaan kutsuttiin mukaan myös Riihimäen nuorisopalvelut, Peltosaari Parlamentti sekä Kotikulman asukastoimikunta.
Peltsin palstaviljelyn kantava idea oli uuden yhteisöllisen toimintamallin kokeilu Peltosaaren alueella. Toiminnalla haluttiin aktivoida etenkin paikallisia lapsia ja nuoria, mutta pois ei haluttu rajata Peltosaaren ulkopuolisiakaan asukkaita. Kouluille ja päiväkodeille tarjottiin mahdollisuutta esiviljellä kasveja – tähän tartuttiin hanakasti Peltosaaren koulussa, jossa ainakin eka- ja kolmasluokkalaiset kasvattivat palstalle taimia hyvällä menestyksellä. Helteiset istutustalkoot pidettiin palstalla 24. toukokuuta Peltosaari-päivänä.
Lämpimän alun jälkeen koitti kolea ja sateinen kesäkuu, mikä koetteli taimia. Sitä seurasi heinäkuussa käynnistynyt kuuma kuiva kausi. Kävi selväksi, että koulujen loputtua ja kesälomien alettua lapsia ja nuoria oli vaikea tavoittaa, eikä ajatus lasten ja nuorten yhteisestä palstasta ottanut tuulta alleen. Sen sijaan paikalliset asukkaat ottivat palstan omakseen. Hoitajia ja sadon hyödyntäjiä löytyi lopulta, kun sana alkoi kiertää lenkkeilijöiden ja lähiseudun asukkaiden parissa. Elonkorjuujuhlia ei tämän palstan sadosta saatu vielä järjestettyä, mutta tulevaisuudessa sekin toivottavasti onnistuu.
Toiminnan järjestäjille jäi kokeilusta positiivinen maku, vaikka kaikille avoin ja ilmainen palsta kohtasi myös ilkivaltaa. Palstalle tuotua suurta kasteluastiaa noukkivat joesta niin ystävälliset naapurit kuin kaupungin puutarhayksikön työntekijät. Suurimmat haasteet alueella ovat suojaisa sijainti metsän keskellä sekä joesta kannuin noudettava kasteluvesi. Veden noukkiminen joesta ei ole turvallista kenellekään, mutta varsinkaan palstan pienimpiä ja iäkkäimpiä hoitajia se ei palvele. Toiminnan järjestäjät ehdottavatkin kesävesijohdon vetämistä alueelle.
Yhteisöllinen viljelymalli todettiin kuitenkin toimivaksi, kunhan vastuun jakajia on tarpeeksi. Toiminnalle on jatkoideoita, ja niitä saa mielellään myös esittää Peltosaari-projektille. Peltsin palstaviljelyn väki kiittää kaikkia toimintaan osallistuneita tahoja ja yksityishenkilöitä, niin pieniä kuin suuria!